Täällä ollaan! Olen viettänyt joulukuusta näihin päiviin asti hiljaiseloa, en pelkästään täällä blogissa vaan ihan muutenkin. Käynyt läpi, järjestänyt, hävittänyt ja pohtinut asioita, tavaroita ja elämää. Yrittänyt tehdä tilaa uudelle ja löytää ne jutut, joita rakastan. Pohdinnassa on ollut myös tämän blogin kohtalo, mutta kun eilen illalla sain viimeistelyä miehelle neulomani villapaidan, ei ollut epäselvää haluanko jakaa tämän ilon täällä blogissani. Tietysti haluan! Tämä blogi ilmeisesti kaikessa epätäydellisyydessään on rakas ja tahtoo jatkoa. Tässäpä siis vuoden 2017 ensimmäinen valmistunut neulomukseni:
Tämän paidan kylläkin aloitin jo viime kesänä. Arvelin, että niin se ehtisi vielä tämän talven pakkasille, ja se arvaus osui oikeaan. Joulukuussa en jaksanut neuloa niin paljon kuin olin ajatellut, koska halusin pitää lomaa "kaikesta". Mutta uusi vuosi toi tullessaan uuden neulomisinnon ja iltojen hiljaisuudessa olenkin tikutellut tämän neuleen valmiiksi.
Miehelläni on hieman ennakkoluuloja villalankoja kohtaan. Ne kuulemma kutittavat ja hiostavat. Päätin todistaa tämän Dropsin Babymerinon pehmeyden pipossa ennen suurempaan työhön ryhtymistä. Pipo on ollut mieleinen, joten sama lanka pääsi puikoille myös tätä paitaa varten. Paita on neulottu ylhäältä ala ja siinä on raglanhihat. Tällainen miehen toivoma peruspaita ilman mitään suurempia kommervenkkejä.
Neuloin paidan miehen mittojen mukaan. Toisin sanoen laskin silmukkamäärät, jonka jälkeen oli aika neuloa, sovittaa, purkaa, neuloa ja sovittaa taas. Sopiva siitä lopulta kuitenkin tuli. Tälle päivälle sattui sopivasti aurinkoinen sää, joten lähdimme koko perheen voimin kuvaamaan ja testaamaan neuleen soveltuvuutta rankkoihin olosuhteisiin leikkipuistossa ja pulkkamäessä. Hyvin toimii!
Hihoihin tein kätevät peukalonaukot neulomalla hihansuiden joustimessa 10 krs. edestakaisin ja yhdistäen sitten taas pyöröneuleeksi. Idean näihin nappasin Joji Locatellin Light rain-neulepaidasta, joka muuten myös on minun keskeneräisten jonossani, kuten Instagramista olette saattaneet huomata.
Näiden talvisten kuvien myötä toivottelen kaikille oikein rentouttavaa viikonloppua!
Onpa upea paita. Ja yksinkertainen toimii aina. Se on mahtava fiilis, kun saa miehen onnelliseksi itse tehdyillä vaatteilla. ��
VastaaPoistaKiitos! No niinpä, se on upea tunne <3
PoistaIhan mahtava! Harmaa ja yksinkertainen sileäneule, jotenkin ihan just sitä mitä miehen villapuseron kuuluukin olla.
VastaaPoistaOlen myös enemmän kuin mielissäni siitä, että blogisi jatkaa. Vaikka lomat tekevät kyllä toisinaan hyvää, tästäkin hommasta. :)
Kiitos Marjaana! Ihana kuulla <3
PoistaTosi kiva pusero! Ja kiva, ettet lopettanut blogia. Tykkään sun blogista tosi paljon!
VastaaPoistaKiitoksia Amria <3
PoistaKiva huomata, että siellä ruudun toisella puolella on lukijoita vielä!
Tykkään ihan sikana. <3 ei muuta.
VastaaPoistaKiitos Jenni <3
PoistaKaunis paita! (: Ja hauskat kuvat. Kiva blogi sulla on, älä lopeta. <3
VastaaPoistaKiva kuulla, kiitos! Nyt vaan puikot ja koukut viuhumaan, että saan kirjoiteltavaa jatkossakin :)
Poista