Liebster Award

 Sain KnitCrochenator-blogin Jenniltä Liebster award-haasteen kauniiden sanojen saattelemana. Kiitos! Nyt siis tämän haasteen kimppuun:

Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.

Säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille

Jennin esittämät kysymykset & vastaukseni:

1. Minkä kirjan luit viimeksi? Miksi?

Pauliina Rauhalan kirjoittaman kirjan Taivaslaulu. Sain sen ystävältäni lainaksi ja luinkin sitten parissa illassa. Kirja oli koukuttava, upeasti kirjoitettu ja herätti paljon ajatuksia erityisesti näin äitiyden alkutaipaleella. 

2. Millaisia harrastuksia sinulla on?

Käsityöt, bloggaaminen, jooga (kohta pääsee taas ilmajoogaankin!), lukeminen

 

3. Mitä uutta asiaa kokeilit viimeksi?

Boulderointia kokeilin kesän alussa. Hieman jännitti lähteä seinille kiipeilemään ilman turvavaljaita, mutta lopulta pääsin jopa yhden radan läpi, voi sitä riemua!

4. Mikä on lempiruokasi?

Halloumjuustosalaatti

5. Entä lempijäätelö?

Mangomeloni 

6. Mikä on suosikki kukkasi ja miksi?

Lemmikki. Se on pieni, mutta suloinen. Niitä kasvoi paljon lapsuudenkodin pihassa ja lähiympäristössä, tuo siis mieleen muistoja. 

7. Kuka on suosikki muumihahmo ja miksi?

Pikku Myy. Omapäinen, rohkea, ihailtava! 

8. Mikä on parasta kotikaupungissasi?

Täällä asuvat suurin osa ystävistäni sekä perheestäni. Tykkään siitä, että kotimme lähellä on paljon kaunista luontoa, mutta myös palvelut ovat ihan nurkan takana.

9. Mikä sai sinut innostumaan neulomisesta?

Äiti ja mummo innostivat ja opettivat neulomaan jo pienenä. Käsityöblogien maailma on antanut uutta potkua tähän harrastukseen. 

10. Minkä blogin postauksia itse odotat eniten?

Voi, niitä on niin monia! Jos yksi on valittava, niin eilen tein-blogi on kyllä sellainen, jonka postaukset ovat aina odottamisen arvoisia.

11. Mitä kasvista/vihannesta/hedelmää voisit syödä vaikka joka päivä? 

Saako vastata mustikka, vaikka se onkin marja? Niitä melkein syönkin joka päivä.

Omat kysymykseni haastetuille:

1. Mikä mielestäsi on parasta bloggaamisessa?

2. Menisitkö mieluiten leffaan, teatteriin vai suosikkiyhtyeesi keikalle?

3. Mikä on erikoisin paikka, jossa olet neulonut/virkannut/askarrellut?

4. Teetkö usein heräteostoksia vai noudatatko tarkasti kauppalistaa?

5. Mikä on viimeisin toteuttamasi unelma?

6. Mistä asioista saat energiaa?

7. Minkä taidon haluaisit oppia?

8. Minne haluaisit seuraavaksi matkustaa?

9. Keräiletkö jotain? Jos, niin mitä?

10. Mistä olet juuri tällä hetkellä kiitollinen?

11. Mitä suunnitelmia sinulla on syksyksi?

Napattaisiinkohan haaste vastaan seuraavissa hurmaavissa blogeissa?

Wisteria Walk

Helemenkerrääjä puikkoviidakossa

Käsitöitä flamencohame hulmuten

Liiolii

Open langat

Knit notes - neulojan apuri

Neuleprojektin voi suunnitella langan vyötteeseen, lehden sivulle tai oikeastaan mille tahansa paperinpalalle, joka sattuu inspiraation hetkellä olemaan käden ulottuvilla. Näin olen usein tehnytkin, sillä nautin edelleen suunnittelusta vanhanaikaisesti kynän ja paperin kanssa. Ongelmana on vain se, että nämä epämääräiset lappuset tahtovat hävitä kovin helposti. Tähän kyllästyneenä tilasin pari vuotta sitten itselleni Nadine Curtisin Knit notes-kirjan (klik, jos haluaisit itsellesi samanlaisen). Kirja on hyvä apuväline neuleprojektien suunnitteluun ja onhan se suloinen myös! Kirja vilahti jo edellisessä postauksessa, moni sitä ihasteli ja ajattelin nyt tarjota pienen kurkistuksen siihen:

Kirja ohjaa ja opastaa neulomisen saloihin sekä neulesuunnittelun eri vaiheisiin (englanniksi). Tilaa on 30 projektin kirjaamiseen vaihe vaiheelta. Löytyy omat lokerot tärkeimmille suunnitteluun vaikuttaville asioille, kuten langan ominaisuuksille ja omille/neuleen saajan mitoille. Kirjassa on myös reilusti tilaa piirrellä ja raapustella omia muistiinpanoja. Ruudulliset paperit ovat tässä käteviä. Lisäksi kirjan lopussa on tyhjiä ruutusivuja, jos haluaa suunnitella vaikkapa kirjoneule- tai pitsikuvioita, sekä vinkkejä ja yksi valmis neuleohjekin.

Tykkään tästä kirjasta kovasti, vaikka usein aloitan neulomaan ilman sen suurempia suunnitelmia. Välillä sitten harmittaa, kun onnistuu tekemään juuri sopivan ja kivan neuleen, mutta ei ole tehnyt muistiinpanoja ollenkaan tai ne katoavat (ai miten niin en löydä neulekopasta/kaapista/lehtipinosta juuri sitä yhtä vyötettä, johon kirjasin ainakin silmukkamäärät!?). Ehkäpä voisin oppia ja kirjoittaa tästä lähtien ainakin ne suuremmat projektit tähän kirjaan. Jokunen ohje sieltä toki löytyy jo. Tämän kirjan ansiostahan viimeisin neuletyönikin lopulta valmistui. Oli helppoa tarttua itselle suunniteltuun työhön uudestaan tauon jälkeen, kun siihen oli ihan oikea ohje!

Villit raidat

Se on aloitettu 20.2.2013. Se on unohtunut korin pohjalle, kun värit alkoivat särkeä silmiä. Sitä on jatkettu sateisina päivinä ja piilotettu sen jälkeen taas koriin odottamaan. Siinä oli pääteltäviä langanpätkiä niin paljon, että melkein hengästytti, vaikka lankojen päättelystä nykyään pidänkin. Mutta nyt sateisena sunnuntaina se vihdoin valmistui: neulottu raitapaitani!

Se on värikäs. Se on juuri sopivan kokoinen. Se päällä ei voi olla kovin pahalla tuulella.

Paita on saanut innoituksen Sanna Vatasen Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta-kirjasta. Lankoina käytin varastoihin kertynyttä Novitan Nallea ja muita vastaavan paksuisia lankoja. Myönnän ostaneeni osan ihan tätä varten, kyseessä ei siis ole puhtaasti jämälankatyö, joskin niistä ajatus alunperin lähti.

Olin ihme kyllä jopa kirjaillut ohjetta Knit notes-kirjaani sekä päätellyt osan langoista jo työn edetessä. Tämän ansiosta paita sitten lopulta valmistuikin, vaikka välissä oli pitkiä taukoja. Voi sitä riemua, kun alussa ikuisuusprojektilta tuntunut ylivärikäs työ, jota tehdessä langat olivat aina solmussa, valmistui sittenkin!

Sisu-sukat

Neulomisahdistus selätetty! Blogiystäväni (ja nykyinen naapurini) KnitCrochenatorin Jenni lahjoitti minulle aiemmin kesällä kaksi kerää turkoosia Sisu-lankaa. Ihan vain ilahduttaakseen minua, kiitos vain vielä! Ilahdutus todella onnistui, sillä nämä kerät saivat minut taas tarttumaan puikkoihin ja innostumaan. Neulomista on tällä viikolla kovasti helpottanut myös se, että neiti on nukkunut melko pitkiä päiväunia. Olemme majailleet viikon mieheni vanhempien omakotitalossa, joten nukuttaminen pihalla on helpompaa kuin kerrostalossa ja kyllähän se uni maistuu näin luonnon keskellä.

Jo yhden sukan varpaasta varteen neuloneena (sen yhden, jonka pari on vielä kesken) uskaltauduin kokeilemaan tätä itselleni vielä uutta tapaa neuloa sukka ihan ulkomuistista. Sehän onnistui yllättävän hyvin ja sain aseteltua sukkiin vielä kivasti palmikoitakin koristeiksi. Kantapään neulomiseen jouduin lopulta kurkkaamaan ohjetta Ullasta. Eihän tuo sen kummempaa ollut kuin ylhäältä alaspäin neulottaessa, mutta niin sitä joskus on vaikea hahmottaa asioita uudesta näkökulmasta.

Hyvin sain nämä tehtyä itselle sopiviksi, vaikka hieman arvoin tuon kantapään aloituksen kanssa. Nytkö jo vai vielä pari kerrosta..? Onneksi sukkia oli helppo sovittaa jalkaan ja siten osasin arvioida kohdan lopulta ilmeisen oikein. Lanka tuntui kivalta neuloa ja niin se tuntuu myös jalassa hyvältä.

Nämä jäävätkin nyt jalkaan, sen verran kylmä tuuli puhaltaa tässä ulkosalla istuskellessa.