Palmikkopipo siskolle

Kun kerran pääsin vauhtiin, niin mikäs tässä on pipoja neuloessa!

Siskoni tilaama pipo pääsi jo aikaa sitten puikoille. Sitä varten kävin jokunen viikko sitten ostamassa Titityystä Rowanin pure wool worsted-lankaa, joka oli kyllä ihanan pehmoisen tuntuista ja mukavaa neuloa. Tein pipon samalla mallilla kuin itselle neulomani palmikkoisen pipon ja lanka vastasi kyllä aika hyvin tuota omassa pipossa käyttämääni Berrocon ultra alpacaa, jota ei valitettavasti ollut saatavilla.

Pipon neulominen eteni varmasti, mutta tuskastuttavan hitaasti. Tahtina oli muutama kerros illassa televisiota katsellessa. Tänään pipo kuitenkin pääsi vihdoin käyttöön ja näyttäisi siltä, että olin osannut arvioida koon oikein. Alkaa tässä pipojenkin neulomisessa kehittyä. Jospa tämä pitäisi siskon korvat lämpinimä syksyn ja talven viimoissa.

Kuvan piposta uuden omistajansa päässä sain napattua tänään lenkillä. Apulaisena hääräsi ei enää niin kovin pieni koirankuonolainen ja meidän neitikin oli mukana kantorepussa.