Muistipeli Piltti-purkkien kansista ja virkatuista kukista

 Lueskellessani Pilttipiiri-lehteä löysin helpon ja hauskan idean: Piltti-purkkien kansista voisi tehdä muistipelin. Noita purkkeja onkin alkanut kertyä, joten materiaalia löytyi. Huomasin myös, että bambu- ja puuvillalankojen jämistä virkkailemani minikukat olivat juuri sopivia noihin kansiin. Ei siis aikaakaan, kun olin jo tekemässä kukkamuistipeliä.

Tähän muistipeliin tarvitaan vain parillinen määrä Piltti-purkkien kansia, liimaa, jämälankoja sekä virkkuukoukku. Kukat valmistuvat nopsasti ja niihin voi hyödyntää pienimmätkin jämälankanöttöset.

Minikukat virkkailin tähän tapaan:

 

1 krs. : virkkaa 5 kjs ja yhdistä lenkiksi virkkaamalla 1 ps ensimmäiseen kjs:aan

2 krs. : virkkaa lenkkiin 5 ks ja 1 ps ensimmäiseen ks:aan

3 krs. : virkkaa *5 kjs, 1 ps seuraavaan ks:aan*, toista yhteensä 5 kertaa

4 krs. : virkkaa lenkkiin *2 ks, 1 p, 2 ks ja 1 ps lenkkien väliin*,  toista jokaiseen lenkkiin eli yhteensä 5 kertaa

Näin on keksitty käyttöä purkkien kansille. Mitähän sitten niistä kannettomista lasipurkeista voisi tehdä?

Iita Pikkaraisen mekko

Lasipurkissa odotelleet Sublime Egyptian Cotton-langat halusivat vihdoin päästä käyttöön. Niinpä nuo kauniit Näppituntuman Amrialta saadut joulukalenterikerät päätyivät pitkän pohdinnan tuloksena keväiseksi mekoksi, jonka virkkasin meidän pienelle neidille. Nuo kolme 50 gramman kerää riittivätkin juuri sopivasti tähän noin kokoa 62 olevaan mekkoon, joka sai nimekseen Iita Pikkaraisen mekko äitini pikkuiselle antaman lempinimen mukaisesti.

Mekon malli on omani. Tämä tarkoittaa sitä, että tapani mukaan suunnittelin tehdessä ja kirjailin ohjetta muistiin lankojen vyötteisiin työn edetessä. Minulla on vielä paljon opittavaa virkkausmallien suunnittelemisesta sekä virkkaamisen ihmeellisestä maailmasta yleensäkin, mutta kokeilujen ja erehdysten kauttahan sitä oppii parhaiten. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin tässä työssä tehnyt joitain juttuja toisin, ehkäpä teenkin vielä joskus uuden version virheistä oppineena.

Tulin aluksi virkanneeksi helman pitsiosan, joten lähdin virkkailemaan pylväitä siitä ylöspäin. Tarvittavat kavennukset tein jättämällä aina yhden pylvään väliin, joten niiden kohdalla näkyy nyt pienet reiät. Eivätpä ne haittaa, mutta kavennuksethan voisi tehdä siistimminkin (nyt sitten vasta googletin aiheesta). Mekossa ei myöskään ensin ollut nappikiinnityksiä olkaimissa, vaan ompelin etu- ja takakappaleet kiinni toisiinsa myös olkasaumoista. Olisi kuitenkin pitänyt ymmärtää, että sellaisen mekon pukeminen ei olekaan ihan helppoa rimpuilevalle ja omapäiselle viisikuukautta vanhalle neidille. Onneksi aina voi purkaa. Niinpä päädyin purkamaan hieman etukappaleen yläosaa ja virkkasin takakappaleeseen olkaimet napinläpineen. Etukappale puolestaan sai koristeekseen söpöt napit, joihin olkaimet kiinnitetään. Kylläpä vaan helpotti pukemista.

Lopuksi virkkailin vielä oranssista Hjertegarnin blend bamboosta pieniä kukkasia piristämään mekkoa.

 Ja niin, miksikö kuvia vain mekosta eikä neidistä mekko päällä? Yritin kyllä parhaani, yllä hieman näytettä tuloksista. Joka tapauksessa mekko on juuri oikean kokoinen ja minun mielestäni oikein sievä!

Ensiavuksi äidille

Halusin keksiä äidille jotain kivaa ja kenties hyödyllistäkin lahjaksi. Sen piti olla jotain sellaista, jonka ehtii saada valmiiksi, vaikka havahtuu äitienpäivän saapumiseen taas liian myöhään. Äiti olisi tietysti ansainnut jotain upeaa ja suurta, mutta sen sijaan saa tämän kivan ja pienen pussukan. Sen silmukoihin on kuitenkin virkattu paljon hyviä ajatuksia, kiitollisuutta ja rakkautta <3

Kuten kuvasta näkyy, kortin tekoon osallistui myös meidän pikkuinen neitimme.

Pussukkaa suunnittelin sen verran, että sinne pitäisi mahtua särkylääkepaketti sekä jotain muuta pientä ja sitten vain virkkailin pylväitä toisensa perään. Reunoihin lisäsin vähän ketjusilmukoilla tehtyjä hörsylöitä ja läppään tekstin. Tekstin jouduin purkamaan useaan kertaan ja lopulta nämä harakanvarpaat saivat kelvata. Läppä sai lopulta lilan taustan, koska kirjainten taakse muodostui pelkkää sekasotkua. Mutta siitähän tulikin ihan kiva yksityiskohta! Lankoina käytin harmaata Novitan Bambua ja lilaa Hjertegarnin Blend bamboota.

Pussukan sisälle mahtuu juuri sopivasti särkylääkepaketti, laastareita sekä kuvan ottamisen jälkeen lisätyt Lakrisal-pötkö ja pieni nenäliinapaketti. Siinä ne sitten kulkevat nätisti mukana ja löytyvät ehkä helpommin laukun pohjalta tai auton hansikaslokerosta.

Paketoin lahjan vanhaan ohjeistaan eksyneeseen kaavapaperiin ja lahjanaruna toimi pätkä bambulankaa.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!

Vinksin vonksin-sukat

Tällä kertaa neuloin sukat itselleni tammikuussa Kool-Aidilla värjäämistäni langoista. Näistä tuli mieleen Peppi Pitkätossu ja neuloessa päässäni soi "Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun...". Raidat menivät (suunnitellusti) epäjärjestykseen, kantapäät ovat eri paria ja väritkään eivät ole aivan tasaisia, mutta siinäpä näiden sukkien viehätys piileekin. Oli jotenkin jännittävää neuloa ihan itse värjätyistä langoista, joissa väri vaihtelee.

Lanka on siis itsevärjättyä Nallea. Varsi on neulottu *1 kiertäen oikein, 1 nurin*, tällä kertaa sukissa on tiimalasikantapää ja kärjissä nauhakavennukset. Jostain syystä tuota tiimalasikantapäätä oli päästävä juuri näissä sukissa kokeilemaan, vaikka luin jostain niiden sopivan erityisesti sirolle jalalle. Minun jalkojani ei kyllä voi sanoa siroiksi, mutta kyllähän nämä jotakuinkin istuvat. Mikä tärkeintä, tuntuvat hyviltä jalassa. Muuten onnistuin kantapään neulomisessa mielestäni ilahduttavasti näillä Ullan ohjeilla.

Lankoja jäi vielä jäljelle, koska en vieläkään malttanut opetella neulomaan sukkia varpaista varteen vaan turvauduin vanhaan tuttuun tapaan. Seuraavissa sukissa kenties harjoittelen tuonkin taidon neuloa varpaista ylöspäin.

 Kyllä näissä pirteän värisissä sukissa kelpaa tassutella kesää kohti.

Siksakkia tuparilahjaksi

Eräs ystäväperheemme muutti uuteen kotiin ja heille piti keksiä tuparilahja, kun nyt viikonloppuna menimme ensimmäistä kertaa vierailulle. Mietin, mikä olisi kiva, mutta hyödyllinen lahja ja päädyin virkaten tehtyihin patalappuun sekä tiskirättiin. Plussaa oli, että näihin löytyi tarvikkeet valmiiksi lankavarastoistani.

Tiskirätissä lankana on puuvillainen Alba ja mallina siksak-virkkaus, johon hyvän ohjeen löysin aikanaan täältä Puikkoille, koukkuillen-blogista. Patalappuun käytin Novitan Tuubi-ontelolankaa, jota jäi jäljelle virkkaamistani lumihiutale-patalapuista. Lumihiutaleita en enää näin keväällä viitsinyt virkata, joten päätin tehdä patalapunkin virkaten siksakkia. Muuten samalla ohjeella kuin rätinkin, mutta kuuden pylvään sijaan tein neljä pylvästä jokaiseen ylä- ja alamäkeen.

Tiskirättiin askartelin vielä lapun pesuohjeineen ja selvennykseksi, että mikä ihmeen riepu tämä onkaan. Uskaltauduin laittamaan pesuohjeeksi 60 astetta, sillä olen itse pessyt samasta langasta virkatun rätin aina kuudessakympissä eikä ole mennyt miksikään. Minusta se 40 astetta ei oikein tahdo tiskirätille riittää.
Lahja oli mieluinen, mikä tietysti ilahduttaa aina.

Ilahdutussukat ystävälle

Lumet sulaa ja aurinko paistaa, mutta minä se vain neulon villasukkia. Vieläpä aion lähettää sellaiset ystävälleni! Huhtikuussa, kun ensimmäiset leskenlehdetkin jo kukkivat! Enhän minä nyt ensi syksyyn millään malta odottaa, kun ne nyt kerran valmistuivat (piti valmistua jo aikoja sitten). No mutta, vaikka säätiedotus näyttää plussaa ja kesästä povataan ennätyslämmintä, tämä on kuitenkin Suomi. Viime juhannuksesta en olisi ainakaan ilman villasukkia selvinnyt. Niinpä toivon, että ystävääni ilahduttaa tämä kovin lämpöinen ja ei-niin-keväinen lahja.

Nämä sukat on neulottu 3,5 mm bambupuikoilla Janne-langasta (ystäväni miehen nimi on Janne, joten se sopii vallan mainiosti). Malli on aikalailla sama kuin näissä joululahjoiksi neulomissani sukissa, sopiihan tämä naistenkin sukkiin. Varren ylä- ja alareunoihin tuli siis joustinta *1 kiertäen oikein, 1 nurin*, muuten neuloin sileää ja vahvistetun kantapään. Raidatkin muodostuivat neuloessa, tein kuitenkin molempiin samanlaiset raidoitukset.

Sittenpä vain sukat pakettiin ja postiin! Kaikessa malttamattomuudessani ja sunnuntain kunniaksi tietysti postaan nämä tänne blogiin jo ennen oikeaa postitusta, vahvasti siinä uskossa, että villasukkien saaja ei blogiani lue.

Aurinkoinen kevätneule

Ulkona on taas kovin ankea sää. Harmautta piristämään valmistui tänään tämä aurinkoinen neule meidän neidille. Aloitin tämän jo viime syksynä ja havahduin nyt kevään koittaessa siihen, että sehän ei kohta enää mahdu ollenkaan. Viikonloppuna sain ihanasti omaa aikaa ja käsikin on taas kunnossa, joten pistin puikot heilumaan. Nyt Pikkuisen nukkuessa päiväunia, sain viimeisteltyä neuleen.

 Neuleen malli on Dropsin Little Chesnut, joka vaikutti minusta palmikkoineen kauniilta ja sopivan haastavalta. Lankana käytin Dropsin Baby Merinoa, jota on ilo neuloa. Se on niin pehmeää eikä taatusti kutita. Puikkoina minulla oli käytössä 3,5 mm bambuiset pyöröpuikot ja hihoissa samanpaksuiset Knit pron cubicsit.

Neuleen kruunasivat nämä hurjan suloiset napit, jotka sain äidiltäni Helsingin tuliaisina. On apinaa, palloa ja kirahvikin. Muutama autonappi jäi vielä odottamaan sopivaa käyttöä. Tykkään tästä neuleesta kovasti, toivottavasti käyttäjäkin tykkää.

Ihanaa viikkoa kaikille <3