Näytetään tekstit, joissa on tunniste mekko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mekko. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Tilkkukankainen mekko

Mökkiviikolla valmistui vielä kolmaskin mekko. Tämä edelleen sillä hyväksi havaitulla Elina-mekon kaavalla. (Lupaan, että seuraavassa postauksessa en mainitse sanoja mekko ja Elina!) Kankaana tässä versiossa on saumurilla yhteen ommellut Ikeasta ostetut tilkut. Äitini huristeli palaset yhteen, minä leikkasin mekon kappaleet ja ompelin ne kasaan.


 Kuvissa hieman ryppyinen ilta-auringossa kuvattu mekko. Aika hauska tuli tästäkin, linnut ja kukkaset sopivat mielestäni hyvin kesämekon helmoihin.


Toivotaan lämpimien mekkokelien koittavan pian. Onneksi kylmät ja sateiset päivät voi käyttää mukavasti ommellen tai neuloen. 

Oikein ihanaa viikkoa kaikille!

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Elina-mekko nro 2

Ompelukone piti eilen siirtää sisälle tuulen ja sadekuurojen vuoksi, mutta rakoili se pilviverho sen verran, että aurinkosähköllä huristeltiin taas yksi mekko. Kirpparilta löytynyt kukallinen tyynyliina houkutteli ompelemaan toisenkin Elinan. Kangas nimittäin riitti tähän mekkoon juuri sopivasti ja tyynyliinan pitsireunukset pääsivät helmaa koristamaan. Tähän mekkoon tein myös vuoren valkoisesta lakanasta.


Vanha silitysrauta ei ole pelkästään kuvausrekvisiittaa, vaan käytin sitä todella mekon silittämiseen. Muunlaista silitysrautaa täällä ei ollut, mutta onneksi muistin tämän aarteen olevan huvimajassa koristeena. Puuhellaan tuli, rauta lämpenemää ja pian oikenivat ainakin pahimmat rypyt mekosta.


Lopuksi vielä kaapista löytynyt pitsiliina pääsi helmaan koristeeksi. Minusta se sopi tähän mekkoon ihanasti, vaikka onkin eri värinen kuin reunapitsi.


Vielä yksi Elina odottelee leikattuna, sen jälkeen pitäisi uskaltautua kokeilemaan vaikeampiakin mekkoja. Voisin ommella Mekkotehdas kirjasta vaikka kaikki mallit. Ihmettelen vain, miten tuo ompeluohjeiden lukutaito on minulla niin ruosteessa, että alkaa hirvittää heti, kun puhutaan mistään muusta kuin olka- ja sivusaumojen yhteen ompelemisesta. Mutta eiköhän se tästä, pienin askelin.

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Elina-mekko

Aurinkosähköllä toimiva mekkotehdas käynnistyi tänään mökillä. Päätin aloittaa helposta mekosta ja kauniista kankaasta, jotta ompelemisen ilo säilyisi. Ihan kiukutta en kylläkään selvinnyt, mutta valmista tuli lopulta. Tällä kertaa ompelukone kohteli minua suhteellisen lempeästi, taitaa sekin tykätä kesästä. Mutta kankaan leikkaaminen ja kanttinauha tarjosivat haasteita.


Tästä äitini ostamasta Marimekon kankaasta piti ensin tulla taulu, sitten siitä piti tulla tyyny. Mutta heti, kun sain (vihdoin ja viimein!) oman kappaleeni Mekkotehdas-kirjasta, tiesin tämän päätyvän mekoksi. Kangas oli tietysti jo aiemmin kulkeutunut minulle, kun ei siitä sitä taulua tullutkaan. Malliksi valikoitui Mekkotehtaan Elina. Ei pelkästään helppouden vuoksi, vaan siksi, että kangas pääsisi oikeuksiinsa. Ja niin myös kävi.


Kanttailua pääsin taas harjoittelemaan kaula-aukkoa ja hihansuita huolitellessani. Äiti leikkeli kanttinauhaa vanhasta lakanasta ja minä ompelin parhaani mukaan. Tällä kertaa olen jo melko tyytyväinen tulokseen, seuraavassa mekossa aion onnistua taas vähän paremmin.


Mekko on meidän neidille, vaikkakin vielä liian suuri. Piti tehdä vähän isompi versio, että nuo kauniit linnut näkyisivät. Sitä paitsi pieniä mekkoja alkaa olla niin monta, ettei niitä kaikkia ehdi edes käyttää.

torstai 14. toukokuuta 2015

Iita Pikkaraisen mekko

Lasipurkissa odotelleet Sublime Egyptian Cotton-langat halusivat vihdoin päästä käyttöön. Niinpä nuo kauniit Näppituntuman Amrialta saadut joulukalenterikerät päätyivät pitkän pohdinnan tuloksena keväiseksi mekoksi, jonka virkkasin meidän pienelle neidille. Nuo kolme 50 gramman kerää riittivätkin juuri sopivasti tähän noin kokoa 62 olevaan mekkoon, joka sai nimekseen Iita Pikkaraisen mekko äitini pikkuiselle antaman lempinimen mukaisesti.


Mekon malli on omani. Tämä tarkoittaa sitä, että tapani mukaan suunnittelin tehdessä ja kirjailin ohjetta muistiin lankojen vyötteisiin työn edetessä. Minulla on vielä paljon opittavaa virkkausmallien suunnittelemisesta sekä virkkaamisen ihmeellisestä maailmasta yleensäkin, mutta kokeilujen ja erehdysten kauttahan sitä oppii parhaiten. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin tässä työssä tehnyt joitain juttuja toisin, ehkäpä teenkin vielä joskus uuden version virheistä oppineena.


Tulin aluksi virkanneeksi helman pitsiosan, joten lähdin virkkailemaan pylväitä siitä ylöspäin. Tarvittavat kavennukset tein jättämällä aina yhden pylvään väliin, joten niiden kohdalla näkyy nyt pienet reiät. Eivätpä ne haittaa, mutta kavennuksethan voisi tehdä siistimminkin (nyt sitten vasta googletin aiheesta). Mekossa ei myöskään ensin ollut nappikiinnityksiä olkaimissa, vaan ompelin etu- ja takakappaleet kiinni toisiinsa myös olkasaumoista. Olisi kuitenkin pitänyt ymmärtää, että sellaisen mekon pukeminen ei olekaan ihan helppoa rimpuilevalle ja omapäiselle viisikuukautta vanhalle neidille. Onneksi aina voi purkaa. Niinpä päädyin purkamaan hieman etukappaleen yläosaa ja virkkasin takakappaleeseen olkaimet napinläpineen. Etukappale puolestaan sai koristeekseen söpöt napit, joihin olkaimet kiinnitetään. Kylläpä vaan helpotti pukemista.


Lopuksi virkkailin vielä oranssista Hjertegarnin blend bamboosta pieniä kukkasia piristämään mekkoa.


 Ja niin, miksikö kuvia vain mekosta eikä neidistä mekko päällä? Yritin kyllä parhaani, yllä hieman näytettä tuloksista. Joka tapauksessa mekko on juuri oikean kokoinen ja minun mielestäni oikein sievä!

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Kukkamekko

Mummoni oli löytänyt suloista kukallista kangasta ja ostanut sitä minulle, jotta voisin ommella siitä Pikkuiselle mekon. En ole ommellut pitkään aikaan vaatteita, joten hieman jännitti alkaa tekemään. Yllättävän mukavaa kuitenkin oli ommella, koska minulla on nyt ollut käytössäni äitini ompelukone. Se on minullekin vanha tuttu ja edelleen toimiva. Sen kanssa ei tule niin paljon riitoja kuin oman koneeni kanssa, joten valmista tulee nopeammin.


 Mekon idea ja malli on otettu alemmassa kuvassa näkyvästä sinisestä mekosta. Sen äitini on saanut isoisältään 50 vuotta sitten. Mekko on ollut käytössä sekä äidilläni että minulla ja se on edelleen hyvässä kunnossa, väri kenties on hieman haalistunut. Taskut halusin myös tähän kukkamekkoon, mutta tein niistä erilaiset kuin vanhassa mekossa. Hieman vaaleanpunaista ja pitsiä kukkien joukkoon.


Mekon takana on napitus yläosassa. Mallina olleessa mekossa on vain yksi nappi ylhäällä, tähän laitoin neljä nappia. Paljon on vielä opeteltavaa vaatteiden ompelusta, mutta innostus on nyt kova.


Sitten vain odottelemaan kesää ja lämpöä, mekkokelejä. Saisinkohan siihen mennessä ommeltua itsellenikin mekon?