Muistipeli possukankaasta

Tänään Pikkuinen lähti isänsä kanssa vaunulenkille, joten sain pitkästä aikaa ihan rauhassa keskittyä ompelemiseen. Ihastuin Ripaus tunnelmaa-blogissa näkemääni kankaiseen muistipeliin ja päätin jo aikoja sitten tehdä itsekin sellaisen. Jouluna sain siskoltani lahjaksi suloista kangasta, jossa oli kiva määrä eri värisiä possuja. Nuo possut suorastaan vaativat päästä muistipeliksi, palaset vain saivat odotella ompelua hyvän tovin.

Possukankaan siskoni oli ostanut Virkkuukoukkusesta Imatralta. Tuonne kauppaan on kyllä joskus päästävä! Kukallinen kangas on hankittu Sinellistä ja ruutukangas on vanhaa lakanaa, josta ompelin myös reunapehmusteen äitiyspakkaukseen, joka hetken aikaa toimi Pikkuisen nukkumapaikkana. Kankaiden väliin laitoin vielä vanulevyä, jotta paloista tuli hieman jämäkämmät, mutta pehmeät. Yhteensä pareja on kahdeksan, sen verran erilaisia possuja oli tuossa kankaassa.

Ompeleminen sujui tällä kertaa melko kivuttomasti, sillä sain nyt käyttööni äitini ompelukoneen. Yhteistyö sujui paljon paremmin kuin oman koneeni kanssa. Ompelujälki voisi toki olla siistimpääkin, mutta mitäpä tuosta. Hymyilevät possut ovat joka tapauksessa suloisia ja tykkään tästä muistipelistä juuri tällaisena hieman epätäydellisenä.

Muistipelikaveriksi Pikkuisesta ei ihan hetkeen taida olla, mutta onhan näitä pehmoisia ja värikkäitä palasia kiva katsella ja tunnustella jo nyt. Lisäksi niitä voi vähän maistella ja niiden päälle saattaa olla kiva puklatakin Onneksi kankaisen muistipelin voi aina tarvittaessa pestä.

Piristävä tiistai

Juuri tänään kaipasin kipeästi piristystä huonosti nukutun yön jälkeen. Lisäksi harmitusta on aiheuttanut, kun en ole pystynyt käsien kipuilun takia edes neulomaan pitkään aikaan (eli ainakaan pariin päivään!).

Kun postiluukusta sitten kolahti Jaanan paketti Ilahduta bloggaajakaveria-haasteen tiimoilta, olin innoissani. Tämän kivan taulun sanoma herätteli taas nauttimaan tästä hetkestä ja kukapa voisi olla huonolla tuulella, jos saa aamukahvin kanssa syödä ihanaa raakasuklaata!? Kun Pikkuinen vielä naureskeli iloisena puuhamatollaan ja sisko soitti tulevansa yllätysvierailulle, oli päiväni pelastettu. Kiitos siis kaikille ilahduttajille ja oikein mukavaa viikkoa ihan jokaiselle <3

Jospa tämän voimalla jaksaisin neuloakin, vaikka ihan muutaman kerroksen...

Ilahdutusvillasukat kummitädille

Facebookissa kiersi haaste, jossa kolmelle ensimmäiselle kommentoijalle luvattiin ilahduttava yllätys, kunhan he laittavat haasteen eteenpäin. Minähän tietysti lähdin mukaan tähänkin haasteeseen. Yhdeksi ilahdutettavaksi ilmoittautui ihana kummitätini, jolle halusin tehdä jotain itse. Jotain lämmintä, kaunista ja mukavaa. Villasukat siis!

Neuloin nämä vihreät sukat Viking Vilma langasta 3 mm neliskanttisilla Knit pron Cubics-puikoilla (ovat muuten hyvät!). Mallina on jo kertaalleen neulomani Karamellisukat Rakas villasukka-kirjasta. Mielestäni on vain niin kaunis tämä kuvio. Lisäksi sen verran helppo, ettei vauhtiin päästyään tarvitse juurikaan vilkuilla ohjetta ja jopa tämä välillä hieman hajamielinen äitikin pystyy neulomaan rivin silloin toisen tällöin putoamatta kärryiltä.

Tänään en taida enää ehtiä postiin, mutta maanantaina nämä lähtevät matkaan ja toivottavasti vievät iloa ja hyvää mieltä mukanaan :)

Ilahduta bloggaajakaveria-haaste

Tulin lueskelemaan, mitä uutta blogimaailmassa on meneillään ja ilokseni sain huomata, että Maison Mimizan-blogin Jaana oli haastanut minut mukaan ilahduttamaan bloggaajakavereita! Kiitos Jaana, olipas mukavaa, että olit muistanut blogiani näin :)

Tipulassa-blogista lähtöisin olevan haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:

- Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, ylläolevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa!

- Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!

- Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia. :)

 

Olisi ihanaa ilahduttaa seuraavia bloggaajakavereita, jotka haluaisinkin haastaa mukaan. Otattekos haasteen vastaan?

Ilosofiaa: Aivan ihana blogi, jonka hurmaavat kuvat ja tekstit tarjoavat inspiraatiota sekä hyvää mieltä!

Näppituntuma-blogin Amria: Tästä blogista löytyy taidokkaita käsitöitä monipuolisesti. Lisäksi Amria ilahdutti minua upealla joulukalenterilla, josta haluaisin jollain tapaa kiittää.

Kesken-blogin Hamu: Uusi blogituttavuus, jonka tekstit ja kuvat ihastuttivat heti ensi vierailulla.

Ilahduttavaa viikonloppua kaikille!

Synttärisukat

Mitä tehdä, kun muistaa (taas kerran) syntymäpäivät liian myöhään eikä ole ehtinyt hankkia lahjaa? Aina voi kirjoittaa lahjakortin, jolla syntymäpäiväsankari saa tilata itselleen sukat tai lapaset haluamassaan värissä ja koossa. Tässä nyt sitten ovat tammikuussa antamallani lahjakortilla lunastetut villasukat.

Näidenkin sukkien ohjeen nappasin kirjasta Rakas villasukka, tämän mallin nimi on Magdaleenan sukat. Langaksi valikoitui toiveiden mukainen vihreäraidallinen 7 Veljestä ja ihanilla 3,5 mm koivuisilla puikoilla nämä neuloin. Tai no, yksi puikko oli metallinen, sillä taas on ihmeellisesti kadonnut yksi puikko jonnekin sohvan syövereihin tai käsityökopan uumeniin. Sukat ovat kokoa 37, silmukoita loin 44. 

Sukat pääsivätkin heti valmistuttuaan lämmittämään uuden omistajansa jalkoja ja näyttäisivät olevan juuri passelit.

Don't drink the Kool-Aid - Dye yarn with it!

Sanonta "Drinking the Kool-Aid" tarkoittaa uskomista johonkin asiaan sokeasti ja kyseenalaistamatta. Tarkemmin sanonnan synkästä alkuperästä voi lukea esimerkiksi täältä. Miksikö tiedän tämän ja miksi se piti nyt tässä mainita? Minun piti eräällä englannin kurssilla pitää esitelmä tuosta sanonnasta ja sen jälkeen nämä pussit ovatkin tuoneet aina mieleen lauseen "Don't drink the Kool-Aid!". Ja minä en joulukalenterista löytyneitä Kool-Aid-pusseja sitten juonutkaan, vaan keksin niille monen muun tavoin paljon parempaa käyttöä. Langanvärjäykseenhän tuo joulukalenterivaihtokaverini Näppituntuma-blogin Amria nämä oli tarkoittanutkin.

Ohjeita Kool-Aidilla värjäämiseen lueskelin jo joulukuussa useammastakin blogista, mutta vasta eilen illalla äitini ollessa käymässä, minulla oli aikaa lankojen vyyhdittämiseen ja väriliemessä keittelyyn. Tein värjäyksen sen mukaan, mitä muistin, joten en tiedä jäikö jokin tärkeä vaihe kokonaan välistä.

Näin minä toimin: Kiehautin vettä kattilassa ja laitoin sinne sitten värijauheen sekä lankavyyhden. Annoin nopeasti kiehahtaa, että väri tarttuisi kunnolla ja sen jälkeen langan olla väriliemessä kunnes kaikki väri oli imeytynyt. Huuhtelin kylmällä vedellä ja sitten vain vyyhti kuivumaan.

Ihan tasaiseksi en väriä saanut (olisikohan lanka pitänyt kastella ennen väriin kastamista?), mutta eipä se haittaa. Pinta on nyt kivan eläväisen näköinen. Liukuvärjäystä en lähtenyt vielä kokeilemaan, joten tein joulukalenterista saamastani valkoisesta 150 gramman Nalle-lankakerästä 3 vyyhtiä, joista jokaisen värjäsin eri värillä.

Aika ihania värejä tuli näin ensimmäisellä kokeilulla. Näistä tuleekin pirteät sukat tai lapaset tai mitä nyt keksinkään ja tätä värjäämistä täytyy kyllä testailla lisää!

123-haalarit

Täällä pyykkivuorten ja tiskikasojen keskellä, valvottujen öiden ja vaipanvaihdon lomassa olen saanut jotain valmiiksi käsitöidenkin parissa! Tänään nimittäin sain vihdoin kasaan 123-haalarit, joiden pitäisi sopia noin 1/2-vuotiaasta aina 3-vuotiaaksi asti, koska kokoa voi säätää napeilla sekä lahkeita kääntämällä. Aika isoilta nämä kyllä vaikuttavat, jää nähtäväksi miten sopivat puolivuotiaalle.

Napit löytyivät taas omasta nappilaatikosta, jossa onkin läjäpäin nappeja vuosien varrelta. Näillä ankkurinapeilla muistan leikkineeni jo lapsena, nyt vihdoin niille löytyi arvoisensa käyttötarkoitus.

 Haalarien ohje on Sanna Vatasen kirjasta Neulo. virkkaa. kirjo. ekolangasta. En saanut käsiini ohjeessa käytettyä Kollage Yarn Riveting-lankaa, vaikka olisi ollut kiinnostavaa sitä kokeilla. Tilasin lopulta Dropsin Cotton Light-lankaa. Aluksi oli suunnitelmissa tehdä taskut sinisellä, mutta se ei näyttänytkään niin kiva kuin olin ajatellut. Niinpä sinistä on vain hieman tehosteena taskujen saumoissa.

 Kuten virkkausvaiheessa otetusta kuvasta näkyy, haalarit ovat vielä meidän neidille aika reilun kokoiset, mutta onpahan jo isompiakin vaatteita valmiina!