Aurinkoinen kevätneule

Ulkona on taas kovin ankea sää. Harmautta piristämään valmistui tänään tämä aurinkoinen neule meidän neidille. Aloitin tämän jo viime syksynä ja havahduin nyt kevään koittaessa siihen, että sehän ei kohta enää mahdu ollenkaan. Viikonloppuna sain ihanasti omaa aikaa ja käsikin on taas kunnossa, joten pistin puikot heilumaan. Nyt Pikkuisen nukkuessa päiväunia, sain viimeisteltyä neuleen.

 Neuleen malli on Dropsin Little Chesnut, joka vaikutti minusta palmikkoineen kauniilta ja sopivan haastavalta. Lankana käytin Dropsin Baby Merinoa, jota on ilo neuloa. Se on niin pehmeää eikä taatusti kutita. Puikkoina minulla oli käytössä 3,5 mm bambuiset pyöröpuikot ja hihoissa samanpaksuiset Knit pron cubicsit.

Neuleen kruunasivat nämä hurjan suloiset napit, jotka sain äidiltäni Helsingin tuliaisina. On apinaa, palloa ja kirahvikin. Muutama autonappi jäi vielä odottamaan sopivaa käyttöä. Tykkään tästä neuleesta kovasti, toivottavasti käyttäjäkin tykkää.

Ihanaa viikkoa kaikille <3

Kukkamekko

Mummoni oli löytänyt suloista kukallista kangasta ja ostanut sitä minulle, jotta voisin ommella siitä Pikkuiselle mekon. En ole ommellut pitkään aikaan vaatteita, joten hieman jännitti alkaa tekemään. Yllättävän mukavaa kuitenkin oli ommella, koska minulla on nyt ollut käytössäni äitini ompelukone. Se on minullekin vanha tuttu ja edelleen toimiva. Sen kanssa ei tule niin paljon riitoja kuin oman koneeni kanssa, joten valmista tulee nopeammin.

 Mekon idea ja malli on otettu alemmassa kuvassa näkyvästä sinisestä mekosta. Sen äitini on saanut isoisältään 50 vuotta sitten. Mekko on ollut käytössä sekä äidilläni että minulla ja se on edelleen hyvässä kunnossa, väri kenties on hieman haalistunut. Taskut halusin myös tähän kukkamekkoon, mutta tein niistä erilaiset kuin vanhassa mekossa. Hieman vaaleanpunaista ja pitsiä kukkien joukkoon.

Mekon takana on napitus yläosassa. Mallina olleessa mekossa on vain yksi nappi ylhäällä, tähän laitoin neljä nappia. Paljon on vielä opeteltavaa vaatteiden ompelusta, mutta innostus on nyt kova.

Sitten vain odottelemaan kesää ja lämpöä, mekkokelejä. Saisinkohan siihen mennessä ommeltua itsellenikin mekon?

11 asiaa-haaste

Tässä postauksessa käsityöt ovat sivuosassa, mutta jos haluat tietää minusta joitakin uusia asioita, jatka toki lukemista. Sain nimittäin haasteen Banana Mama's blogin Erika-Marialta ja senpä vuoksi kerron nyt itsestäni 11 asiaa, vastaan 11 kiperään kysymykseen ja esitän 11 uutta kysymystä. Lopuksi, koska haaste on jo kiertänyt niin monessa blogissa, haastan melkein 11 blogia mukaan vastaamaan.

Säännöt:

- jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

- haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen

- haastetun pitää valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa

- haastetun pitää esittää 11 uutta kysymystä haastetulle

- sinun pitää kertoa kenet 11 olet haastanut

11 asiaa minusta:

1. Olin koulussa puukäsitöissä, mutta nykyään teen käsitöitä ennemmin neulepuikot kuin vasara kädessä.

 2. Langat tekevät oloni kotoisaksi.

3. Vaikka kotiamme on sanottu usein kodikkaaksi, en mielestäni osaa sisustaa. Kaikki huonekalumme ovat tyyliltään ja väriltään erilaisia ja niistä hienoimmat ovat mieheni hankkimia tai tekemiä. Tykkään kuitenkin ripotella kotiimme pieniä, värikkäitä yksityiskohtia.

4. Rakastan lukemista, vaikka sille ei nykyään jää paljon aikaa. Muistan edelleen hetken, kun 5-vuotiaana selailin kotona aapista ja yhtäkkiä kirjaimet muuttuivat mielessäni lauseeksi: "Yrjö lohikäärmeen lyö, nyt se prinsessaa ei syö." Juoksin kirja kädessä kysymään äidiltä, lukeeko siinä todellakin niin.

5. Haaveenani on joskus kirjoittaa ja kuvittaa lastenkirja.

6. Olen pienestä pitäen keräillyt kirjoja. Hyllystäni löytyy ainakin suomeksi, englanniksi, saksaksi, italiaksi ja japaniksi kirjoitettuja kirjoja.

7. Juon paljon teetä, niin vihreää, mustaa kuin valkoistakin.

8. Rakkaimmat kenkäni ovat Arctips-huopalapikkaat, joiden ansiosta jalkani pysyvät koko talven lämpiminä. Lisäksi olen tullut jutelleeksi usean tuntemattoman ihmisen kanssa niin kaupan kassajonossa, bussissa kuin kaupungillakin, kun he ovat tulleet kyselemään, mistä näitä saa ostettua. (Näitähän valmistaa Töysän kenkätehdas.)

 9. Teen paljon listoja milloin mistäkin asioista. Se selkeyttää ajatuksiani.

10. Tykkään peltipurkeista ja -rasioita. Mitä vanhempi purkki, sen ihanampi.

11. Itken herkästi ja melko usein. Kyynelehdin onnesta, surusta ja hämmennyksestä. Vastapainoksi kuitenkin myös nauran paljon.

11 vastausta:

1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggamisen?

Käsityöt ovat pitkään olleet tärkeä osa elämääni. Haaveilin jo joitakin vuosia käsityöblogin perustamisesta ennen kuin uskalsin sellaisen aloittaa. Eräänä aamuna viime kesänä pohdin taas asiaa ja jostain kumman syystä päässäni alkoi soida laulu "Jos sun lysti on, niin..." Silloin päätin perustaa blogin, joka sitten sai nimensä tuosta laulusta. 
EDIT. Nimihän tuntui sopivalta, sillä se sisälsi lempinimeni ja sen voi lukea kahdella eri tavalla, vaikka se erikseen onkin kirjoitettu (Jos sun/ Jossun...).

2. Jos olisit julkisuudenhenkilö, kuka olisit?

Erin.

3. Mihin maahan haluaisit seuraavaksi matkustaa?

Japaniin tapaamaan ystäviäni ja kokeilemaan ymmärtäisinkö edes pari sanaa japanin kieltä.

4. Onko sinulla elämänohjetta, jos on millainen/mikä se on?

Tykkään tässä kortissa olevasta mietelauseesta:

Kun tämän muistaisi itsekin.

5. Miten rentoudut?

Lukemalla, neulomalla, keitämällä kupillisen teetä, kävelemällä luonnossa.

6. Leffa vai kirja?

Kirja, ehdottomasti.

7. Jos saisit viettää päivän juuri niin kuin haluat, mitä tekisit?

Heräisin aikaisin syömään aamupalaa, jonka jälkeen menisin vielä hetkeksi loikoilemaan sänkyyn lukemaan kirjaa. Minulla ei olisi kiire minnekään, kutsuisin ystäviä kylään ja leipoisimme sekä tekisimme käsitöitä yhdessä kuunnellen hyvää, rauhallista musiikkia.

8. Ihanin vaate jonka omistat?

Indiskasta ostettu tunika, jossa on kauniita kirjailuja.

9. Mitä on seuraavaksi ostoslistallasi?

Minun pitäisi varmaankin hankkia itselleni uudet sopivankokoiset farkut.

10. Millainen olet äitinä?

Aloittelija, huolehtiva, rakastava, hellä, ymmärtäväinen.

11. Ja klassinen kiertoon:

Mitkä kolme asiaa ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Perheeni, kirjoneuletyön ja Taru sormusten herrasta-kirjan. Kai meidän pitäisi sitten uida sieltä pois, jos jätän nyt sen veneen valitsematta.

11 kysymystä:

1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
2. Mikä oli lapsuudessa toiveammattisi?
3. Mistä saavutuksestasi olet erityisen ylpeä?
4. Viihdytkö paremmin yksin vai suuressa ihmisjoukossa?
5. Mitkä kolme sanaa kuvaavat sinua parhaiten?
6. Mikä on rakkain omistamasi tavara?
7. Mikä on ollut mieleenpainuvin unesi?
8. Mikä on lempipaikkasi kotona?
9. Ketä/keitä ihailet?
10. Mitä olet oppinut vanhemmiltasi?
11. Jos saisit valita yhden supervoiman, mikä se olisi?

Melkein 11 haastettavaa blogia:

Maison Mimizan

Nappikuja 6

Sukkia ja sutinaa

PULU/PALOMA

koukussa

Pakkoneuloosia lankojen, kissa ja miehen keskellä

Kiitän ja kumarran, jos jaksoit lukea tänne saakka! Toivottavasti edes osa haastetuista lähtee mukaan ja pääsen siten tutustumaan teihin paremmin lukemalla myös teidän vastauksianne.

Pehmoisia sivuja

Käteni kipuilee edelleen, joten neuleet saavat nyt odottaa, vaikka nuo langat kuinka houkuttelisivat. Hyvänä puolena tässä on se, että nyt on iskenyt innostus ompelemiseen. Päätin alkaa ompelemaan Pikkuiselle kirjaa, johon tulisi värikkäitä kuvia. Tähän tuli nyt samalla tekstiä ja numeroita, aletaan siis jo ajoissa opettelemaan laskemista ja lukemista.

Kaivoin esiin nipun kankaita sekä koristenauhoja ja aloin leikkelemään. Sommittelin noin 18 x 18 cm kokoisille tilkuille kivoja kuvia, kirjoitin tekstit kangastusseilla ja kiinnitin kuviot liimakankaalla ennen ompelua. Kankaiden väliin laitoin vanulevyä.

Sivut eivät ole kiinni toisissaan, mutta ompelin jokaiseen niistä lenkin koristenauhasta. Näin ne voi ripustaa yhteen kivalla nauhalla tai ottaa halutessaan erilleen. Lisäksi uusia sivuja on nyt helppo tehdä sitä mukaa kuin haluaa.

Sivujen taustalle käytin niitä kankaita, joista leikkasin etupuolella olevat kuvat. Eli taustallakin komeilee vaatteita, possuja ja leijonia.

Uusia sivuja tähän kirjaan on varmasti luvassa, kunhan inspiraatio taas iskee.

Muistipeli possukankaasta

Tänään Pikkuinen lähti isänsä kanssa vaunulenkille, joten sain pitkästä aikaa ihan rauhassa keskittyä ompelemiseen. Ihastuin Ripaus tunnelmaa-blogissa näkemääni kankaiseen muistipeliin ja päätin jo aikoja sitten tehdä itsekin sellaisen. Jouluna sain siskoltani lahjaksi suloista kangasta, jossa oli kiva määrä eri värisiä possuja. Nuo possut suorastaan vaativat päästä muistipeliksi, palaset vain saivat odotella ompelua hyvän tovin.

Possukankaan siskoni oli ostanut Virkkuukoukkusesta Imatralta. Tuonne kauppaan on kyllä joskus päästävä! Kukallinen kangas on hankittu Sinellistä ja ruutukangas on vanhaa lakanaa, josta ompelin myös reunapehmusteen äitiyspakkaukseen, joka hetken aikaa toimi Pikkuisen nukkumapaikkana. Kankaiden väliin laitoin vielä vanulevyä, jotta paloista tuli hieman jämäkämmät, mutta pehmeät. Yhteensä pareja on kahdeksan, sen verran erilaisia possuja oli tuossa kankaassa.

Ompeleminen sujui tällä kertaa melko kivuttomasti, sillä sain nyt käyttööni äitini ompelukoneen. Yhteistyö sujui paljon paremmin kuin oman koneeni kanssa. Ompelujälki voisi toki olla siistimpääkin, mutta mitäpä tuosta. Hymyilevät possut ovat joka tapauksessa suloisia ja tykkään tästä muistipelistä juuri tällaisena hieman epätäydellisenä.

Muistipelikaveriksi Pikkuisesta ei ihan hetkeen taida olla, mutta onhan näitä pehmoisia ja värikkäitä palasia kiva katsella ja tunnustella jo nyt. Lisäksi niitä voi vähän maistella ja niiden päälle saattaa olla kiva puklatakin Onneksi kankaisen muistipelin voi aina tarvittaessa pestä.

Piristävä tiistai

Juuri tänään kaipasin kipeästi piristystä huonosti nukutun yön jälkeen. Lisäksi harmitusta on aiheuttanut, kun en ole pystynyt käsien kipuilun takia edes neulomaan pitkään aikaan (eli ainakaan pariin päivään!).

Kun postiluukusta sitten kolahti Jaanan paketti Ilahduta bloggaajakaveria-haasteen tiimoilta, olin innoissani. Tämän kivan taulun sanoma herätteli taas nauttimaan tästä hetkestä ja kukapa voisi olla huonolla tuulella, jos saa aamukahvin kanssa syödä ihanaa raakasuklaata!? Kun Pikkuinen vielä naureskeli iloisena puuhamatollaan ja sisko soitti tulevansa yllätysvierailulle, oli päiväni pelastettu. Kiitos siis kaikille ilahduttajille ja oikein mukavaa viikkoa ihan jokaiselle <3

Jospa tämän voimalla jaksaisin neuloakin, vaikka ihan muutaman kerroksen...

Ilahdutusvillasukat kummitädille

Facebookissa kiersi haaste, jossa kolmelle ensimmäiselle kommentoijalle luvattiin ilahduttava yllätys, kunhan he laittavat haasteen eteenpäin. Minähän tietysti lähdin mukaan tähänkin haasteeseen. Yhdeksi ilahdutettavaksi ilmoittautui ihana kummitätini, jolle halusin tehdä jotain itse. Jotain lämmintä, kaunista ja mukavaa. Villasukat siis!

Neuloin nämä vihreät sukat Viking Vilma langasta 3 mm neliskanttisilla Knit pron Cubics-puikoilla (ovat muuten hyvät!). Mallina on jo kertaalleen neulomani Karamellisukat Rakas villasukka-kirjasta. Mielestäni on vain niin kaunis tämä kuvio. Lisäksi sen verran helppo, ettei vauhtiin päästyään tarvitse juurikaan vilkuilla ohjetta ja jopa tämä välillä hieman hajamielinen äitikin pystyy neulomaan rivin silloin toisen tällöin putoamatta kärryiltä.

Tänään en taida enää ehtiä postiin, mutta maanantaina nämä lähtevät matkaan ja toivottavasti vievät iloa ja hyvää mieltä mukanaan :)