perjantai 3. elokuuta 2018

Virkattu tilkkupeitto nukeille

Aivan blogin alkutaipaleella aloitin virkkaamaan tilkkuja Be sweet Bambino -langasta. Niistä piti tulla vauvanpeitto tulevalle pikkuiselle, mutta taisin uuvahtaa tilkkujen virkkailuun ja työ jäi unohduksiin. Nyt vihdoin peitto on valmis, vaikkakin pienemmässä koossa kuin oli alunperin tarkoitus, sillä ehdin jo välissä myydä osan peittoon tarkoitetuista langoista. Se peittoa aloittaessani vielä minun mahassani asustellut pikkuinen puolestaan on jo pian neljä vuotta! Näin ollen peitto tulee käyttöön hänen nukeilleen ja onneksi sai tyttäreltä innokkaan vastaanoton: "Äiti vau, kiitos!" ❤



Kuluneisiin neljään vuoteen on mahtunut paljon muutoksia ja erityisesti olen saanut opetella irtipäästämistä. Olen joutunut kohtaamaan monia epämiellyttäviäkin puolia itsestäni ja niihin kuuluvat hamstraus, ripustautuminen asioihin ja ihmisiin sekä härkäpäisyys. Siis sellainen härkäpäisyys, että raivolla kyyneleet silmissä ja ranteet kipuillen neuloo yöunien kustannuksella valmiiksi neuletyön, joka lopulta ei edes päädy käyttöön, koska on väärän värinen ja liian pieni. Olen opetellut rauhallisempaa tahtia ja harkitsevaisuutta elämässä yleensä kuten myös käsitöiden tekemisessä. Samalla harjoitellen sitä, että tekisin asioita, joista todella pidän enkä väkisin hampaat irvessä sellaista, mitä ei ole pakko. Tämän vuoden aikana olenkin tainnut käyttää enemmän aikaa vanhojen töiden purkamiseen kuin uusien neulomiseen ja paljon lankoja on tullut myydyksi kirpputorilla. Mikä parasta, olen jopa nauttinut langoista luopumisesta sekä purkamisesta sen sijaan, että olisin surkutellut asiaa. Jostain on luovuttava, jotta uutta voisi tulla tilalle.


Näistä tilkuista en ollut kuitenkaan raaskinut luopua. Nyt muuton jälkeen ne taas löytyivät kaapista ja ajattelin, että niistä saisi kasattua pienen peiton tytön nukeille. Tänään aamulla sain ommeltua viimeisetkin tilkut yhteen ja peitto pääsi heti käyttöön, joten ei mennyt tämä työ hukkaan. Kokoa peitolle tuli noin 45 x 55 cm ja lankaa kului 360 grammaa.


Mukavaa oli saada nämä tilkut lopulta käyttöön ja samalla yksi keskeneräinen projekti päätökseen. 

28 kommenttia:

  1. Suloinen peitto. (: Onneksi lopuissa on aina uusia alkuja. Ihanaa ja armollista elokuuta siulle! <3 Keskeneräisiä olemme kaikki.

    VastaaPoista
  2. Syötävän suloinen peitto! Ei ihme, että tyttö tykkää :)

    VastaaPoista
  3. Suloinen peitto! Hienoja asioita olet opetellut, ei ihan helppo rasti nimittäin ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ❤ Koko ajan oppimassa, iloinen täytyy olla pienistäkin askeleista 😅

      Poista
  4. Minullakin on mennyt viime aikoina purkuun valmiita töitä, jotka ovat epäonnistuneet tavalla tai toisella. Olen myös entistä hanakammin purkanut heti työn, joka ei näytä siltä, että sitä a) olisi kiva tehdä tai b) se vaikuttaa vääränkokoiselta. Kiva pikkupeitto tuli tilkuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, fiksumpaahan se on, kuin säilyttää jokin työ vain siksi, että sen on itse tehnyt...näitä ollut joskus itsellä vino pino, vaikken niitä oikein ikinä käyttänyt 😅
      Kiitos!

      Poista
  5. Aivan ihana! Tosi kivat värit. ❤️

    VastaaPoista
  6. Ihana peitto ja kaunis tarina sen takana ♥

    VastaaPoista
  7. Kyllä nukkekin tarvitsee noin söpön peiton :)

    VastaaPoista
  8. Minäkin olen aloittanut erinäisiä tilkkupeittoja, jotka ovat jääneet oletettua pienemmiksi, milloin tyynyiksi, milloin odottamaan kohtaloaan jonain muuna. Mutta ihana peitto, ihana se on nukeillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, jostain syystä näin tuppaa joskus käymään. Hyvä, että niille aina jotain käyttöä löytyy kuitenkin!
      Kiitos ❤

      Poista
  9. Ihanan värinen ja todella kaunis :)

    VastaaPoista
  10. Mää oon tehnyt nukelle kans virkatun peiton kun sen jaksaa tehdä loppuun asti! :D

    VastaaPoista
  11. Tosi sievä peitto, mahtoi tyttö olla ikionnellinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emma, tyttö ja nuket olivat kyllä ;)

      Poista
  12. Kyllä sinun tyttösi osaa varmasti antaa tälle arvonsa:) Suloinen on!

    VastaaPoista
  13. Mulla on kaapissa vain koon 68 housut leikattuna esikoisen ajalta... Pitäsköhän niistä tehdä joku autopeite (nukkea tuo katsoo kuin halpaa makkaraa, joten sille ei maksa vaivaa mitään ommella)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän kuulostaa oikein hyvältä idealta! Aina hienoa, jos keskeneräisistä töistä saa tehtyä edes jotain, jos ei enää varsinaiseen tarkoitukseen niin johonkin muuhun tärkeään :)

      Poista