Helmikuiset joulukalenterisukat

Minä niin taas harmittelin koko joulukuun ihaillessani muiden upeita joulukalenterisukkia. Tapani mukaan oikein märehdin sitä kurjuutta. Että en taaskaan ehdi ja jaksa! Voi minua joulukalenterisukatonta raukkaa. Instagramissa ja blogeissa esiteltiin niin kivoja kuvia monenmoisten sukkien eri vaiheista ja minä tyydyin selailemaan niitä ajatellen, että ehkä minäkin sitten ensi vuonna ehdin mukaan. Kunnes sitten vuoden vaihduttua minulla välähti: Eihän kukaan minua estä neulomasta näitä tammikuussakaan, vaikka kyseessä olisi joulukalenterisukat. Ei kukaan muu kuin se pieni ääni sisälläni, joka haluaisi tehdä kaiken just eikä melkein, ajallaan ja oikein. Kun vielä löysin Niinan blogiin ja tämä joulukalenterisukkien 2015 ohje oli laitettu sinne kokonaisuudessaan, vaimensin tuon ikävän äänen ja päätin pistää elämäni ensimmäiset polvisukat aluilleen uuden vuoden kunniaksi. Ohje oli selkeä ja iloitsin, kun kirjoneulekaavioita pystyi seuraamaan myös kännykän näytöltä. Se helpotti paljon tekemistä.

Ajattelin tehdä sukat kokonaan vain valmiiksi haalimistani langoista. Aloitin varren neulomisen Novitan suomalaisella sukkalangalla, joka oli väriltään vaaleanharmaata. Kaveriksi kuvioihin valikoitui Jannea sekä 7Veljestä. Kun kantapää lähestyi, tajusin että tuo yksi vaaleanharmaa kerä ei millään riittäisi molempiin sukkiin (selvähän se näin pitkissä sukissa). Metsästin lankaa kaupoista ja netistä vain huomatakseni, ettei sitä ilmeisesti enää valmisteta. Korjatkaa toki, jos olen väärässä. Alennuskopastahan tuo lanka olikin ostettu, joten ihan täysin en ollut yllättynyt. Ratkaisin ongelman vaihtamalla pohjavärin valkoiseen 7Veljestä-lankaan ja tässä nyt oli se kohta, kun piti ostaa kuitenkin lisää lankaa ihan näitä sukkia varten. Miten ihmeessä mulla ei ollut valkoisia lankoja ollenkaan jemmassa?

Olin oikeastaan yllättynyt miten nopeasti nämä sitten valmistuivat. Välillä keskeneräiset sukat pyörivät pitkin asuntoa, mutta kun neulomisen makuun päästi, kuviot muodostuivat kuin itsestään ja sukka olikin valmis ihan hujauksessa. Ylpeä olen siitä, että nämä mahtuvat jalkaan. Kun ohjeessa on polvisukat ja kirjoneule yhdistettynä ei se olekaan mikään itsestäänselvyys ainakaan minun kohdallani. Iloa ja lämpöä tarvitaan näihin harmaisiin helmikuun päiviin ja sitä nämä sukat tuovat!